|
Lintujen ja lintuparvien liikehdintä Suomen ilmatilassa on alueellisesti ja ajallisesti hyvin vaihtelevaa. Suurin osa siitä liittyy lintujen muuttoon. Koko maata silmällä pitäen muu lintujen liikehdintä on selvästi vähempää ja keskittyy yleensä Etelä- ja Länsi-Suomen taajamien läheisyyteen.
|
|
Suomi ei kuulu varsinaisten muuttolintujen normaaleihin talvehtimisalueisiin. Sen vuoksi merkittäviä lintumääriä ei pääsääntöisesti esiinny talvella yli 250 M korkeudessa (maanpinnasta, AGL). Meren ollessa sula voi yleensä tätä matalammalla rannikon läheisille kaatopaikoille lentää aamuisin jopa tuhansia harmaalokkeja isoina parvina. Pihlajanmarjojen saatavuudesta riippuen muutossaan viivästelevät tilhet ja räkättirastaat saattavat myös keräytyä suurparviksi, jotka nekin pysyttelevät matalalla.
|
|
Avomaiden lumipeitteen sulamiskausi kestää selvästi myöhäisempään maan pohjois- ja itäosissa kuin eteläosissa. Maan paljastuminen edistää muuttolintujen tuloa.
|
|
1.2.2.1. PÄIVÄMUUTTO. Kauden puolivälistä lähtien muutto vilkastuu voimakkaasti, kun siihen osallistuu keskikokoisten lajien parvia ja runsaasti pikkulintuparvia. Valtaosaksi muutto tapahtuu alle 1000 M korkeudessa, mutta toisinaan runsaana aina 1500 M korkeudessa asti, myös pilvikerrosten yläpuolella. Yli 3000 M korkeudessa lintuja esiintyy vain poikkeustapauksissa. Liikehtiminen alkaa lounaasta ja etelästä. Sen pääsuunta on NNE-NE, äkillisen kylmän sään sattuessa päinvastainen. Voimakkainta se on lämpiminä, poutaisina aamuina, jolloin heikko/kohtalainen tuuli on sektorissa SSE-WSW. Kaikkein voimakkaimmat muutot syntyvät tilanteissa, joissa kova tuuli sektorista NW-ENE ensin pysäyttää muuton usean päivän ajaksi, kunnes tuuli sitten äkkiä kääntyy muuton kannalta suotuisaan suuntaan ja saa lintukeräytymät jälleen liikkeelle. Yleissääntönä on, että lentokorkeus myötäisissä tuulissa on suuri ja vastatuulissa (jolloin muuttoa on yleensä vain niukasti) pieni.
|
|
1.2.2.2. YÖMUUTTO. Liikehdintä yölläkin vilkastuu kaudenì puolivälistä lähtien. Lentokorkeuksista on vain vähän tietoja, mutta 300-1500 M lienee tavallisin. Suunta on pääasiassa NNE-NE.
|
|
1.2.3.1. PÄIVÄMUUTTO. Pikkulintujen ohella muuttaa runsaasti kookkaita lintuja, kuten metsä- ja merihanhia, laulujoutsenia, kurkia sekä hiirihaukkoja. Meren ylitettyään ne yleensä jatkavat matkaa pohjoisiin suuntiin, vaikka kevätsää ei olisi edistynyt kovin pitkälle. Kookkaiden lintujen parvia ei kuitenkaan tavallisesti esiinny tiheään, mutta niitä voi olla liikkeellä koko valoisan ajan. Lentokorkeudet ovat jokseenkin samoja kuin aikaisemmin keväällä, mutta kokonaisuudessaan muutto voi nyt olla voimakkaampaa. Äkillisen, maan peittävän runsaan lumipyryn sattuessa esiintyy joskus harvoin voimakasta myös korkealla (2000 M) tapahtuvaa takaisinmuuttoa kohti etelää tai länttä, mihin isokokoiset lajit eivät kuitenkaan osallistu.
|
|
Kurkien kevätmuutto
Kurki on liitolentäjä, joka pyrkii muuttomatkoillaan käyttämään hyväksi myötätuulta. Liidon aikana se menettää korkeutta. Alempana kurkiauran matka etenee siivenlyönnein, kunnes aura sopivaan termiikkiin osuessaan jälleen alkaa kierrellen ottaa korkeutta. Tähän se voi käyttää paljon aikaa pysyen yhdessä termiikissä. Lopulta kurjet eivät aina edes näy maanpinnalle. Pilvien läpi lentämistä kurjet välttävät. Suomessa aurat ovat tyypillisesti kymmenien, isoimmillaan muutaman sadan yksilön kokoisia. Parhaassa muuttosäässä lämmin eteläinen tuuli vie kurkia eteenpäin, suuntana pohjoinen. Pääjoukot saapuvat huhtikuun lopussa vain muutaman päivän aikana. Suurimmat päivämuutot havaitaan Turun ja Helsingin välillä, useimmiten Hankoniemen- Siuntion vyöhykkeellä. Silloin useita tuhansia kurkia voi muuttaa keskipäivän molemmin puolin. |
|
1.2.3.2. YÖMUUTTO. Kauden loppupuolella muutto yöllä vilkastuu, kun mm. rastaiden pääjoukot saapuvat. Se alkaa äkillisesti tunti auringonlaskun jälkeen ja on hyvän näkyvyyden vallitessa voimakkainta myötätuulessa sektorista SSE-WSW ja alle 500 M korkeudessa. Pääosa linnuista muuttaa heikossa vastatuulessa alle 200 M ja myötätuulessa alle 1500 M korkeudessa. Kookkaita lintuja tai niiden parvia on liikkeellä suhteellisen vähän. Maan pohjois- ja keskiosissa pesivien sorsalintujenkin muutto on runsasta, mutta se jakautuu niin pitkälle ajanjaksolle ja laajalle alueelle, että parvitiheys ei nouse kovin suureksi.
|
|
1.2.4.1. PÄIVÄ- JA YÖMUUTTO. Kauteen sisältyy merkittävä luonnonnäytelmä, arktisten sukeltajasorsien, hanhien, kuikkien ja kahlaajien muutto. Se saa alkunsa näiden lintujen Länsi-Euroopassa ja varsinaisella Itämerellä olevilta talvehtimisalueilta sekä käy arktisille alueille pääosin Suomen etelärannikon kautta maan kaakkoisosan ylitse. Selvästi vähäisempi virta kulkee Pohjanlahtea pitkin ja maan pohjoisosan ylitse. Arktista muuttoa esiintyy kaikkina vuorokauden aikoina, päivisin etupäässä meren mutta yöllä voimakkaana myös mantereen yllä.
|
|
Lämmin ja tyyni sää tai lauha myötätuuli edesauttavat muuton huippujaksojen syntymistä. Parvia voi tällöin olla yhtä aikaa satamäärin 25 KM säteellä, sisämaassa jopa 4000 M korkeudessa asti. Kullakin lajilla on yhdestä muutamaan huippumuuttopäivää, minkä johdosta koko tapahtuman huippuaikoina sadat tuhannet linnut ovat samanaikaisesti matkalla. Vielä kauden lopulla havaitaan tiheitä ja suuria isosirriparvia matkaamassa ihmisen näkökyvyn rajakorkeudessa. Arktisen muuton ohessa jatkuu pikkulintujen muutto, joka on vilkkaimmillaan ilta- tai keskiyöllä.
|
|
Arktinen kevätmuutto
Lähes 20 lajia ja yhteensä muutama miljoona lintua osallistuu toukokuun alkupuolelta kesäkuun puoliväliin kestävään muuttotapahtumaan, "arktikaan". Sen päänäyttämönä on Suomenlahti Porkkalasta itään. Etenkin yöllä parvet nousevat mantereen ylle usean kilometrin korkeuteen suuntanaan itäkoillinen. |
|
Kautena ei esiinny mainittavaa yli 300 M korkeudessa tapahtuvaa lintujen liikehdintää.
|
|
Kotimaisten ja arktisten kahlaajien vanhat yksilöt sekä naurulokit ja tiirat muodostavat huomattavan osan muutosta eteläisiin suuntiin. Parvien määrä on kuitenkin suhteellisen pieni ja eniten niitä matkaa yöllä. Naurulokit ja lapintiirat voivat tällöin nousta rannikoiden tuntumassa ja varsinkin avomerellä yli 1000 M korkeuteen. Kauden lopulla pikkulintujen yömuutto yksittäin ja hajaparvina vilkastuu suuresti. Sitä esiintyy koko Suomen yllä, runsaimpana etelässä. Kaakkois-Suomessa voi lisäksi olla mustalintujen muuttoa isoina parvina lounaaseen, yleensä 500-2000 M korkeudessa.
|
|
Muuttosuunta tänä varsinaisena poismuuttokautena on sektorissa SW-SE.
|
|
1.2.7.1. AAMUMUUTTO. Poutaisina myötätuulipäivinä ja 0-4 tuntia auringon noususta muutto on vilkasta lokakuun puoliväliin asti.
|
|
Erityisen paljon muuttaa pikkulintuja, mutta syyskuun loppupuolella isoina ja tiheinä parvina myös sepelkyyhkyjä. Myötätuulessa varsinkin meren yllä aamumuuttajat lentävät enimmäkseen 200-1500 M korkeudessa, mutta kohtalaisessa vastatuulessa alle 100 M korkeudessa. Muuttajat keskittyvät usein Suomen- ja Pohjanlahden rannikoita seuraaviksi tihentyneiksi virroiksi, jotka ylittävät meren varsinkin Pellingin, Porkkalan, Hankoniemen ja Ahvenanmaan kautta. Joutsenten päävirta seuraa Pohjanlahden rannikkoa lentokorkeuden ollessa yleensä alle 200 M. Leutoina syksyinä lajin muuttokausi jatkuu joulukuuhun.
|
|
1.2.7.2. YÖMUUTTO. Muutto on hyvin vilkasta aina lokakuun puoliväliin asti. Se on voimakkainta, kun näkyvyys on hyvä, alapilvet puuttuvat ja kohtalainen tuuli käy sektorista NNW-NE. Näissä olosuhteissa lentokorkeus on enimmäkseen 100-2000 M; alapilven ja/tai kohtalaisen vastatuulen vallitessa alempi. Muutto alkaa tunti auringonlaskun jälkeen ja jatkuu vilkkaana aamuyöhön asti. Eniten muuttaa pikkulintuja ja rastaita yksittäin ja hajaparvissa, mutta joukossa on myös tiheinä parvina kahlaajia ja vesilintuja. Toisinaan idänpuoleisessa tuulessa vesilintujen muutto syyskuussa Kaakkois-Suomen yli jatkuu suurina parvina myös valoisaan aikaan.
|
|
Kurkien syysmuutto
Syksyllä kurkimuutto kestää kauemmin kuin keväällä alkaen jo elokuussa. Se on vahvinta pohjoisten kylmänpurkausten yhteydessä. Erityinen kokoontumisalue on Vaasan lähiympäristö, missä kurjet viivyttelevät myöhään lokakuulle lähteäkseen kerralla muuttamaan. Silloin niitä voi olla liikkeellä tuhansittain. Aurat voivat nousta niin korkealle, että niitä ei maanpinnalta näe. |
|
Arktinen syysmuutto
Kauden alkupuolella kahlaajia muuttaa suhteellisen harvassa olevin parvin yli koko maan, enimmäkseen yöllä ja korkealla. Muiden lajien muutto on keskittynyt jokseenkin jaksoon 25.9. - 20.10. Vesilinnut ja hanhet lentävät usein tiheinä, satojen yksilöiden parvina. Lentokorkeus voi olla varsinkin mantereen yllä jopa 2000 M. Muuton laukaisee poikkeuksetta kylmän ilman purkaus Vienanmeren alueella. Eritoten, jos tuuli on sektorista NW-N, pääosa linnuista ohittaa Suomen itäpuolelta. Vastaavasti tuulen ollessa sektorista N-NE, muutto on voimakasta Kaakkois-Suomessa, ja NE-E -tuulella kovia muuttoja on toisinaan koko Etelä- ja Keski-Suomessa. Suomen sääolot eivät juuri vaikuta arktiseen muuttoon, vaan liikkeelle lähtenyt lintumassa jatkaa matkaansa huonossakin säässä ja kaikkina vuorokauden aikoina. |
|
Edellä annetut lintujen muuttoa koskevat tiedot perustuvat seuraavien tahojen asiantuntijoista koostuvan työryhmän tutkimuksiin: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Ilmatieteen laitos, Suomen kurkityöryhmä, Luonnontieteellinen keskusmuseo.
|
|
2.1.1. Ilma-alusten aiheuttama lentomelu turkiseläintarhojen läheisyydessä saattaa äkillisenä ja odottamattomana pelästyttää eläimet siten, että ne voivat joko luoda tai tappaa pentunsa aiheuttaen täten tarhaajille huomattavia taloudellisia tappioita.
|
|
2.1.2. Vahinkojen välttämiseksi kehotetaan ilma-alusten ohjaajia vuosittain 1.4. - 25.6. välisenä aikana erityiseen valppauteen välttääkseen matalalla lentämistä turkiseläintarhojen läheisyydessä ja erityisesti tarhojen ylilentoja alle 300 M (1000 FT) GND korkeudella. Erityisesti kyseeseen tulevat maatalous-, valokuvaus- ja muut vastaavat lennot.
|
|
2.1.3. Suomen Turkiseläinten Kasvattajien liitto ry on antanut jäsenilleen ohjeet merkitä tarhat ilmasta parhaiten havaittavien rakennusten katoille maalatuilla räystäästä räystääseen ulottuvilla yhden metrin levyisillä oranssinvärisillä raidoilla.
|
|
2.1.4. Koska turkiseläintarhojen sijaintipaikkojen ilmoittaminen niiden suuren lukumäärän takia ei ole mahdollista esim. karttaliitteen muodossa, on Suomen Turkiseläinten Kasvattajien Liitto ry. kehottanut lentopaikkojen läheisyydessä sijaitsevien turkiseläintarhojen omistajia ilmoittamaan tarhojensa tarkka sijainti ao. lentopaikoille lennonsuunnittelun ja lennonneuvontapalvelun yhteydessä huomioon otettavaksi.
|
|
2.2. Tietoja turkiseläintarhojen sijainnista ja toiminnasta on saatavissa Suomen Turkiseläinten Kasvattajien Liitto ry:ltä ja sen eri kunnissa toimivilta jäsenyhdistyksiltä.
|
|
Yhteystiedot:
Suomen Turkiseläinten Kasvattajien Liitto ry PL 5 01601 VANTAA TEL: 09 84 981 www.fifur.fi |
|
Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Helsinki-Malmin lentopaikan läheisyydessä sijaitseville asutustaajamille mahdollisesti aiheutuvien meluvaikutusten vähentämiseksi noudatetaan seuraavaa:
|
|
Lentämistä alle 2000 FT (600 M) MSL Helsingin melunvaimennusalueen yläpuolella on vältettävä, ellei alempana lentäminen lentoonlähdön / laskun vuoksi ole välttämätöntä.
|
|
|